Läpileikkaus liikuntabiologian opintoihin

10.03.2019

Aikaisemmassa blogikirjoituksessamme Pertti kirjoitti liikuntapedagogiikan opinnoista liikuntatieteellisessä. Nyt onkin aika kirjoittaa, mitä liikuntabiologia oikein on ja mitä kaikkea liikuntabiologialla opiskellaan. Usein, kun puhutaan liikuntatieteellisestä, tulee monella mieleen vain liikunnanopettajan opinnot. Liikuntatieteellinen ei suinkaan kuitenkaan ole vain tätä, vaan myös paljon muuta.

 

 

Monipuolinen ensimmäinen vuosi

 

Liikuntabiologian opinnot koostuvat 3 + 2 vuoden opinnoista, joista ensimmäiset kolme vuotta ovat kandidaattitutkinnon opintoja ja loput kaksi maisterivaiheen opintoja. Ensimmäisenä vuotena on kursseja, jotka ovat niin kutsuttuja massaluentoja liikuntatieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Ensimmäisten kurssien joukossa on hyvin liikuntabiologian opiskeluille pohjaa antava kurssi nimeltään ihmisen liikkumisen biologiset perusteet. Asiat, joita ensimmäisillä kursseilla opiskellaan, ovat samansuuntaisia, joita usein liikuntatieteellisen pääsykokeissa on ollut. Jos siis  luet pääsykokeisiin hyvin, on siitä hyötyä heti opintojen alussa. Kyseisellä kurssilla pääset myös jo hieman ”demoihin” käsiksi. Näin saat kuvaa siitä, mitä ne mahdollisesti tulevat jatkossa sisältämään. Käsittelen myöhemmin tekstissä tarkemmin, mitä demot ovat liikuntabiologialla.

 

Ensimmäisenä vuonna liikuntabiologian opiskelijat pääsevät myös harjoittamaan liikuntataitojaan yhdellä kurssilla. Tämä on mukavaa vaihtelua opintoihin. Kurssilla käydään läpi liikuntataitoja laidasta laitaan. Mukaan mahtuu muun muassa telinevoimistelua, uintia, perusliikuntaa ja kuntosaliharjoittelua. Hauskuutta tuovat kovasti myös talviliikuntatunnit, joilla esimerkiksi pelataan jääkiekkoa täysvarustuksessa ja otetaan leikkimielisiä hiihtokisoja. Ensimmäisenä vuonna käydään myös soveltavan liikunnan kurssi, jossa pääset kokeilemaan millaista on pelata pyörätuolikorista sekä pääset ohjaamaan soveltavaa vesiliikuntaa ja painia lapsille. Ensimmäisen vuoden syksynä opiskellaan myös tarkasti ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön anatomiaa. Tämä teetättää melko paljon työtä, sillä opeteltavia asioita on paljon. Usein tässä vaiheessa on paljon hyötyä, jos on etukäteen opiskellut esimerkiksi hierojaksi, personal traineriksi tai muuten vain tuntee anatomiaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kurssi olisi mahdoton suorittaa ilman edellä mainittuja pohjakoulutuksia. Anatomiaan kannattaa paneutua heti kunnolla, sillä liikuntabiologian opinnoissa anatomiaan ei enää keskitytä erikseen.

 

Ensimmäisen vuoden edettyä pidemmälle, alkaa opintojen tahti hieman kiihtyä. Tässä vaiheessa pääset jo kunnolla käsiksi aiemmin mainittuihin demoihin. Demot ovat liikuntabiologian opiskelussa yleisiä. Demoilla käydään käytännössä läpi jo teoriassa opiskeltuja asioita. Opiskelijat siis pääsevät näin enemmän kiinni käytäntöön. Ensimmäinen kurssi, jossa demoja päästään suorittamaan, on anatomian ja fysiologian perusteiden kurssi. Fysiologian harjoituksissa opiskelijat pääsevät ottamaan muun muassa toisiltaan sormenpääverinäytteitä, joista tarkastellaan hematokriittia ja hemoglobiinia. Opiskelijat pääsevät myös mittaamaan toisiltaan verenpainetta ja suorittamaan ortostaattisen kokeen. Demoilla pyritään siihen, että kaikki ovat osallisena harjoituksissa. Näistä demoista tehdään yleensä aina raportti. Raportti on työseloste, jossa näkyy tutkimusraportin mukaiset asiat, kuten johdanto-, tutkimusmenetelmät-, tulokset- ja pohdintaosio. Näiden raporttien teko opettaa ja auttaa oivaltamaan asioita entistä paremmin, ja on hyvää harjoitusta esimerkiksi kandidaatin tutkielman tekoon, jossa esiintyy samaiset tutkimusraportin asiat.

 

Opinnoissa alkaa myös näkyä liikuntabiologian kolme eri pääainetta. Pääaineet ovat biomekaniikka, liikuntafysiologia sekä valmennus- ja testausoppi. Ensimmäinen kosketus biomekaniikkaan on biomekaanisten menetelmien perusteet –kurssi. Kurssi on melko laaja ja koostuu eri osioista. Tällä kurssilla törmäät siihen, kun biomekaniikan sanotaan olevan ihmisen liikkumisen tutkimista matematiikan ja fysiikan keinoin. Kurssilla on osio, jossa käydään laskuharjoituksia. Fysiologiaan päästään hieman paremmin käsiksi fysiologian perusteet –kurssilla, joissa läpikäytäviä asioita ovat muun muassa verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta, hengityselimistön rakenne ja toiminta, autonomisen hermoston rakenne ja toiminta sekä endokriininen järjestelmä ja aineenvaihdunnan säätely. Tämän kurssin jälkeen päästäänkin kuormitusfysiologian perusteisiin, joissa käydään läpi liikunnan vaikutuksia muun muassa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaan, käydään läpi fyysisen kunnon osatekijöitä ja niiden harjoittamista sekä tutkitaan, mikä yhteys liikunnalla on kehon rakenteeseen ja terveyteen. Kuormitusfysiologian perusteiden jälkeen käydään kuormitusfysiologian jatkokurssi, joka on hyvää jatkumoa edeltävälle kurssille.

 

Syventävä toinen vuosi

 

Toisena vuonna opinnot alkavat syventyä, ja asioita aletaan tehdä yhä enemmän käytännössä. Toisena vuonna astuvat kehiin myös valmennus- ja testausopin kurssit. Kursseilla opetellaan muun muassa hengityskaasuanalysaattorin käyttöä, jonka avulla voidaan mitata suorasti henkilön maksimaalista hapenottokykyä. Opiskelijat pääsevät muun muassa ottamaan laktaatteja ja toimimaan testin johtajina. Hauskaa näillä demoilla on myös se, että aina joku opiskelijoista pääsee koehenkilöksi, jolloin saa myös mielenkiintoista tietoa omasta suorituskyvystään.

 

Biomekaniikan kuvantamismenetelmiä –kurssilla päästään tekemään myös biomekaniikan asioita käytännössä. Tällä kurssilla opiskelijat pääsevät tekemään muun muassa tietokoneohjelman avulla liikeanalyysin. Videokameralla kuvataan esimerkiksi henkilön kyykkyä, jonka jälkeen ohjelman avulla päästään laskemaan muun muassa nivelkulmia, jonka jälkeen voidaan pohtia, mille lihaksille liike eniten menee. Kurssilla päästään myös testaamaan ultraäänilaitetta, jonka avulla voidaan mitata muun muassa m. vastus lateraliksen (ulomman reisilihaksen) poikkipinta-alaa tai paksuutta. Tämän avulla voidaan mitata jossakin tutkimuksessa esimerkiksi lihasturvotusta voimaharjoituksen jälkeen ja siitä palauduttaessa.

 

Toisena vuonna päästään käytännössä myös valmentamaan ja testaamaan oikeita asiakkaita. Kurssilla hankitaan oman ryhmän kanssa viisi asiakasta, joilla on eri tavoitteet. Tavoitteiden pohjalta tehdään asiakkaille ohjelmat, joita he toteuttavat noin 8 viikon ajan. Ennen harjoittelujaksoa asiakkaalle suunnitellaan sopivat testit, jotka suoritetaan ennen harjoittelujaksoa, ja sen jälkeen lopputesteinä. Toisena vuonna käydään myös ravitsemuksen ja liikunnan kurssi, jossa jokaisella on ”asiakas”, joka kirjoittaa ruokapäiväkirjaa, jonka jälkeen siitä lasketaan kilokalorit, ravintoaineiden määrät ja analysoidaan, onko ruokavalio henkilön tavoitteiden edun mukainen, ja mitä siitä mahdollisesti voisi muuttaa. Lopuksi työt (raportit) esitetään muille.

 

Kandin sävyttämä kolmas vuosi

 

Kolmantena vuonna valitaan pääaine. Pääaine tulee näkymään kandidaatin tutkielmassa, joka kuuluu kandidaatin tutkintoon. Liikuntabiologialla kandi koostuu tutkimuksesta. Tutkimuksen voi joko kehittää hyvin pitkälti itse, tai voit osallistua esimerkiksi isompaan tutkimusprojektiin, josta teet kandidaatin tutkielmasi. Käytännössä tutkimus voi siis olla esimerkiksi voima- tai kestävyysharjoittelututkimus, jossa tutkitaan eri muuttujia koehenkilöiltä. Opiskelija osallistuu tutkimuksen mittauksiin ja tekee ohessa kirjallista työtä. Yksi erittäin kiinnostava kurssi kolmantena vuonna on opetusharjoittelu –kurssi. Tällä kurssilla pääset pitämään ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille aiemmin mainitsemiani demoja. Pääset siis mittaamaan osaamistasi toden teolla. On erittäin innostavaa päästä opettamaan asioita, joita itse olet muutama vuosi aikaisemmin opiskellut, uusille opiskelijoille. On myös mukava päästä tekemisiin muidenkin vuosikurssien kanssa. Kolmantena vuonna käydään myös usein sivuaineopintoja. Liikuntabiologialla sivuaineeksi valitaan usein muun muassa ravitsemustiedettä, psykologiaa, kemiaa, kasvatustiedettä ja kauppatieteen opintoja. Liikuntabiologian hyvä puoli onkin, että voit yhdistää siihen melkein mitä vain.

 

Maisterivaihe kruunaa opinnot

 

Kandivaiheen jälkeen alkaa maisterivaihe, josta yksi iso osa on pro gradu –tutkielman tekeminen. Gradussa tehdään siis alusta loppuun asti itse tutkimus, johon on saatu hyvää harjoitusta jo kandidaatin tutkielmaa tehtäessä. Tutkimuksen voi suorittaa jonkun kanssa yhdessä ja usein apuna onkin myös useita tutkimusharjoittelijoita, eli avustajia, jotka auttavat mittauksissa. Maisterivaiheessa täytyy suorittaa myös  100 tuntia tutkimusharjoittelua, eli osallistut itse avustajana erilaisiin tutkimuksiin, ja pääset näin näkemään erilaisia tutkimuksia omasta pääaineestasi. Maisterivaiheessa opiskellaan myös omasta pääaineesta syventäviä opintoja. Liikuntabiologian opintojen aikana voi suorittaa opiskelijavaihdon. Näkisin tämän itse jopa suositeltavana tai vähintäänkin erittäin suurena mahdollisuutena, sillä kansainvälinen kokemus ja kulttuurien välinen osaaminen on tärkeää akateemista asiantuntijuutta. Tutkintoon sisällytettynä kansainvälistyminen tuo lisäarvoa ja uusia näkökulmia omaan osaamiseen.

 

Lyödään vielä viimeisenä kirsikka kakun päälle, ja esitetään se polttava kysymys: Mihin liikuntabiologialta voi työllistyä? Ensinnäkin valmistut asiantuntijaksi. Omaat vahvat tiedot ja taidot liikuntabiologiasta, erityisesti omasta pääaineestasi. Tämä on sinulle erittäin suuri mahdollisuus ja avaa lukemattomia ovia, kunhan vain uskallat tarttua ovenkahvaan. Liikuntabiologialta voi työllistyä tutkijaksi, opetus-, valmennus-, ja testaustehtäviin. Tyypillisiä työllistymispaikkoja ovat Jyväskylän yliopisto, KIHU, erilaiset urheiluopistot, seurat, lajiliitot ja erilaiset hyvinvointialan yritykset. Liikuntabiologialta ovat valmistuneet mm. Juha ”Lihastohtori” Hulmi, Voimavalmentaja Tuomas Rytkönen, Firstbeatin perustajajäsenet Heikki Rusko ja Aki Pulkkinen, Sebastian Vetteliäkin valmentanut Heikki Huovinen, yleisurheiluvalmentaja Jarkko Finni ja Suomen kokeinen personal trainer Timo Haikarainen.

 

Toivottavasti teksti avasi sinulle, mitä liikuntabiologia oikein on. Mikäli sinulle herää kysymyksiä liittyen opintoihin tai hakemiseen, ota rohkeasti yhteyttä meihin!

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Esittelyssä

Inspiration Day 2017 – psyykkinen valmentaja Aleksi Tossavainen opettamassa tavoitteiden asettamista!

17/11/2017

1/1
Please reload

Uusimmat
Please reload

Please reload

Tägit

LIIKUNNALLE.FI

SEURAA MEITÄ

OTA YHTEYTTÄ

Kurssimyynti

Liikunnalle.fi -valmennuskurssit

Y-2774935-3

Kauppakatu 31 B

40100 Jyväskylä

Rekisteriseloste

Yksityisyydensuoja

  • Facebook - Black Circle
  • Instagram - Black Circle

uutiskirje

+358 40 809 2234

Valmennus

+358 45 134 5994