EMMA ALA-MATTINEN

Kuka olet ja mistä tulet?

Olen Emma, 22-vuotta. Lehtimäeltä, pienestä kylästä Etelä- Pohjanmaalta. Tampereella asuin kaksi vuotta edellisten opintojen takia ja nyt viimeisen vuoden olen asunut Jyväskylässä.

Millainen tausta sinulla on?

Lukiosta valmistumisen jälkeen aloitin opinnot Varalan Urheiluopistossa. Sieltä valmistuin 2017 liikuntaneuvojaksi, personal traineriksi sekä uimaopettajaksi. Lisäksi olen työskennellyt myös uimavalvojana. Olen harrastanut pienestä pitäen monipuolisesti useita eri lajeja. Pisimpään kuitenkin viihdyin lentopallon, voimistelun ja korkeushypyn parissa.

Miksi hait liikunnalle?

Olen aina tykännyt liikkua sekä innostaa muita liikkumaan. Yläasteelta asti olen tiennyt että liikunnanopettajan ammatti olisi se mun juttu, jos vain saisin mahdollisuuden päästä sitä opiskelemaan.

Mitä hait opiskelemaan?

Hain opiskelemaan liikuntapedagogiikkaa.

Miten valmistauduit?

Aloitin tammikuun alussa lukemaan materiaaleja, jotka olivat jo saatavilla. Kun keväällä varsinaiset pääsykoemateriaalit julkaistiin luettavaa oli huomattavasti vähemmän kun osa materiaalista oli jo tuttua. Tein selkeän lukusuunnitelman, jonka mukaan etenin suunnitelmallisesti. Liikuntalajeja treenailin koko kevään lukemisen ohessa. Suurena apuna valmistautumisessa oli tämä

valmennuskurssi sekä meidän Jyväskyläläisten hakijoiden treeniporukka.

Omat heikkoudet ja vahvuudet?

Omat heikkouteni löytyivät kirjallisten kokeiden puolelta, englanninkieliset sekä muuten sekavalta tuntuvat artikkelit tuottivat vaikeuksia, mutta sitkeällä työllä niistäkin selvittiin. Vahvuudet olivat ehdottomasti liikunnan osuuksissa sekä opetustuokiossa. Monipuolinen harjoittelutausta takasi sen, että mikään laji ei ollut itselleni täysin vieras, eikä siten myöskään tuottanut ihmeellisempiä

haasteita. Aikaisemmasta koulutuksesta taas oli suuri apu opetustuokiossa.

Mikä oli ratkaisevaa liikunnalle pääsemiseksi?

Ehdottomasti oma päätös sinne menemisestä! Jo yläasteelta asti olin kuullut puhuttavan, että ei sinne kannata hakea, kun sinne on niin vaikea päästä ja niin vähän vaan otetaan sisäänkin yms.. Olin jo osittain alkanut ajattelemaan niin ja melkein luopunutkin ajatuksesta hakea. Haave liikunnanopettajan ammatista oli kuitenkin niin vahva, että halusin epäonnistumisen pelosta huolimatta yrittää tosissaan. Päätin ottaa liikunnalle.fi valmennuskurssin, joka takaisi ainakin sen, että motivaatio lukemiseen säilyy. Sen tämä todella teki ja antoi myös paljon muuta lisäksi. Sain kurssin kautta myös aivan mahtavan treeniporukan, jota ilman en olisi todellakaan tässä tilanteessa nyt.

Millainen päivä oli 26.6.2018?

Olin töissä, puhelimeen alkoi tulla viestejä muiden tuloksista ja kysymyksiä omistani. Heti kun pääsin tauolle menin katsomaan omat tulokset. Olin varautunut pettymykseen, sillä toisen vaiheen kirjallinen koe oli mennyt heikosti. Kun näin että mut oli hyväksytty opiskelemaan liikunnalle menin aivan sanattomaksi, se oli aivan uskomaton tunne! Pitkäaikainen ja niin mahdottomalta tuntunut haave oli toteutunut.

Miltä ensimmäiset viikot liikunnalla ovat tuntuneet?

Ensimmäiset viikot liikunnalla ovat tuntuneet todella hyvältä. Ihmiset ympärillä ovat niin samanhenkisiä ja motivoivia. Myös luennot ovat olleet miellyttäviä, kun opiskeltavat asiat oikeasti kiinnostavat.

Mitä odotat tulevilta vuosilta ja opinnoilta liikunnalla?

Odotan kiinnostavia opintoja, uusien asioiden oppimista, hyvää yhteishenkeä sekä uusia ystäviä.

Vinkkisi liikunnalle hakevalle

Usko itseesi ja omiin kykyihisi. Keskity erityisesti heikkouksien vahvistamiseen, mutta kertaa myös vahvoja osa-alueitasi. Opiskele sinnikkäästi ja suunnitelmallisesti. Kerää ympärillesi motivoivia ja tuntemuksia jakavia ihmisiä. Äläkä missään vaiheessa anna itsellesi lupaa luovuttaa, tuntuivat sitten artikkelit tai rullasukset kuinka vastenmielisiltä tahansa.